Etusivu » Ammattilaiset » Mikä rypsiöljy
Rypsiöljy on monikäyttöinen ja terveellinen kasviöljy
Rypsiöljy on monipuolinen kasviöljy. Se soveltuu hyvin sekä päivittäiseen ruoanvalmistukseen että elintarviketeollisuuden käyttöön.
Pohjoisilla EU-alueilla rypsi on toistaiseksi ainoa laajalti viljeltävä öljykasvi. Jopa 75 % näillä alueilla käytetystä ruokaöljystä on peräisin rypsistä. Lyhyt mutta valoisa kasvukausi antaa rypsille sen ainutlaatuisen aromin. Lisäksi rypsiöljy on terveellinen luonnontuote, joka sisältää välttämättömiä omega 6- ja 3 - rasvahappoja sydämen hyvinvoinnin kannalta sopivassa suhteessa.
Tuoretta rypsiöljyä läpi vuoden
Ristikukkaisten heimoon kuuluva rypsi on nauriin sukulainen, joka vaatii melko pitkän kasvuajan. Rypsiä viljellään vaativalla tekniikalla sopimustuotantona. Viljelijät ja puristamot sopivat viljelyehdoista vuosittain. Sopimushinta perustuu maailmanmarkkinoiden hintatasoon.
Rypsi soveltuu viljeltäväksi koko EU-alueella. Se on erinomainen viljanviljelyn välikasvi, joka parantaa maaperää ja ehkäisee tehokkaasti kasvitauteja osana kasvinvuorottelua.
Rypsiöljy valmistetaan rypsin siemenistä. Siemenet puhdistetaan, ja öljy erotetaan siemenistä puristamalla. Siementen öljypitoisuus on 35-45 % ja valkuaispitoisuus noin 22-24 %. Puristamalla saatu tumma, voimakkaanmakuinen raakarypsiöljy puhdistetaan, jotta se olisi sopivan miedonmakuista ja hyvin säilyvää.
Puhdistuksessa poistetaan helposti pilaantuvat vapaat rasvahapot ja mahdolliset vieraat haju- ja makuaineet sekä kirkastetaan väri. Puhdistuksessa rypsiöljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinipitoisuus säilyvät muuttumattomina.
Puristamisesta jäävä valkuaispitoinen siemenmassa eli puriste käytetään eläinten rehuseoksiin. Puristeessa on öljyä 3-5 % ja valkuaista 34-36 %.
Puhdistettu ruokaöljy soveltuu moniin käyttötarkoituksiin sekä elintarviketeollisuudessa että kotitaloudessa. Rypsiöljyä valmistetaan rypsin siemenistä läpi vuoden, joten sitä saa aina tuoreena.
Rypsiöljy on tutkitusti terveellistä. Siinä on vähän tyydyttyneitä rasvahappoja (5-8 %), runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja (56-60 %) ja kohtalaisesti monityydyttymättömiä rasvahappoja (32-36 %). Monityydyttymättömistä rasvahapoista rypsiöljy sisältää terveyden kannalta merkittävän määrän välttämättömiä rasvahappoja: linolihappoa (22-24 %) ja erityisesti alfalinoleenihappoa (10-13 %). Rypsiöljyn rasvahappokoostumus on erinomainen, koska sen edellä mainittujen omega 6- ja 3-rasvahappojen suhde on hyvä.
Rypsiöljyssä on myös verraten suuri kasvisterolipitoisuus (500-800 mg/100 g). Kasvisteroleista merkittävimmät ovat betasitosteroli ja kampesteroli. Rypsiöljyn E-vitamiinipitoisuus on myös varsin suuri (18-25 mg/100 g). Rypsiöljy sisältää eniten gammatokoferolia ja toiseksi eniten alfatokoferolia.
Lähde KTL/Fineli
*E-vitamiiniksi laskettu vain alfatokoferoli
Omegat sydämellisessä suhteessa
Ihmiset ovat tarkkoja siitä, mitä suuhunsa laittavat. Varsinkin kun on kyse rasvasta. Osa karsii ruoastaan kaiken rasvan – usein myös hyvän, suositeltavan pehmeän rasvan, kuten rypsiöljyn. Rypsiöljy ja rypsiöljypohjaisilla tuotteet ovat tärkeitä pehmeän rasvan ja erityisesti välttämättömien linoli- ja alfalinoleenihappojen lähteitä. Kysymyksen voisikin asettaa toisin päin: mitä tapahtuisi, jos elimistöllä ei olisi käytössään tarvitsemiaan välttämättömiä rasvahappoja?
Välttämättömät rasvahapot ovat tärkeitä rakenneosia solukalvoissa, joiden nestemäisyyttä, solukalvoreseptorien ja entsyymien aktiivisuutta sekä signaalien välitystä ne ylläpitävät. Linolihappo on ihossa osana solukalvojen keramideja, jotka muodostavat osan epidermiksen lipidikerroksesta, joka on vastuussa solukalvojen veden läpäisemättömyydestä. Alfalinoleenihappo ei kykene sitoutumaan solukalvojen lipideihin ja siten korvaamaan linolihappoa. Linolihapon puutteessa öljyhappo sijoittuu epiteelissä linolihapon paikalle muuttaen kalvon rakennetta siten, että solukalvo ei enää pysty pidättämään vettä. Seurauksena on ihon kuivuminen, hilseily (Ravitsemustiede. 2005: Mutanen M., Voutilainen E., s. 130).
Elimistön linolihaposta muodostuu pitkäketjuista omega 6 -rasvahappoa, arakidonihappoa, jota etenkin lapset tarvitsevat kasvuun sekä hermoston ja verisuoniston kehittymiseen. Alfalinoleenihaposta muodostuu EPA:ta ja DHA:ta, joita tarvitaan keskushermoston, silmän ja verkkokalvon sekä kivesten solujen rakennusaineena. Lisäksi arakidoni- ja eikosapentaeenihappo toimivat eikosanoidien hormonien kaltaisten yhdisteiden esiasteina. Nämä osallistuvat muun muassa verenpaineen, munuaisten toiminnan, veren hyytymisen sekä tulehdusreaktioiden ja immunologisten reaktioiden säätelyyn.
E-vitamiinista suojaa soluille
E-vitamiinin eli tokoferolin olennainen tehtävä elimistössä on toimia antioksidanttina eli se suojaa soluja hapettumiselta. Lisäksi se toimii solukalvojen rakenteen ylläpitäjänä. Elimistössä syntyy jatkuvasti oksidatiivisia yhdisteitä, jotka tuhoavat solun pintaa. E-vitamiini estää hapettumistuotteiden muodostumista suojaamalla soluja katkaisemalla haitalliset hapettumisreaktiot.
E-vitamiini parantaa myös rypsiöljyn säilyvyyttä.
E-vitamiinia muodostuu ainoastaan kasveissa. Kasvikunnan tuotteet, varsinkin kasviöljyt – kuten rypsiöljy – ovat sen merkittäviä lähteitä viljatuotteiden ohella. Kasviksia vähän syövillä ja erittäin vähärasvaista ruokavaliota noudattavilla E-vitamiinin saanti saattaa jäädä riittämättömäksi.
Lähdeluettelo:
Albert CM, Oh K, Whang W ym. Dietary-linolenic acid intake and risk of sudden cardic death and coronary heart disease. Circulation 2005; 112: 3232-8.
Aro A, Mutanen M, Uusitupa M, (toim): Ravitsemustiede.117-132, Duodecim, Jyväskylä 2005.
Bucher HC, Hengstler P, Schindler C, Meier G. N-3 polyunsaturated fatty acids in coronary heart disease: a meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Med 2002; 112: 298-304.
de Lorgeril M, Salen P, Martin JL, et al. Mediterranean diet, traditional risk factors, and the rate of cardiovascular complications after myocardial infarction: final report of the Lyon Diet Heart Study. Circulation. 1999; 16; 99 (6): 779-785.
Djoussé L, Folsom AR, Province MA, Hunt SC, Ellison RD. Dietary linolenic acid and carotid atherosclerosis: the National Heart, Lung, and Blood Institute Family Heart Study. Am J Clin Nutr 2003; 77: 819-25.
Expert panel on Detection, Evaluation, and Treatment of High Blood Cholesterol in Adults. Executive summary of the Third Report of the National Cholesterol Education Program (NCEP) Expert Panel on Detection, Evaluation, and Treatment of High Blood Cholesterol in Adults (Adult Treatment Panel III). JAMA 2001; 285: 2486-2497.
Garg AMBBS, Bantle JP, Henry RR, et al. Effects of varying carbohydrate content of diet in patients with non-insulin-dependent diabetes mellitus. JAMA 1994; Vol 271 (18): 1421-1428.
Garg A. High-monounsaturated-fat diets for patients with diabetes mellitus: a meta-analysis. Am J Clin Nutr. 1998; 67 (suppl.): 577S-582S.
Gulesserian T, Widham K. Effect of a rapeseed oil substituting diet on serum lipids and lipoproteins in children and adolescents with familial hypercholesterolemia. J Am Coll Nutr. 2002 Apr;21(2): 103-8.
Hooper L, Thompson RL, Harrison RA ym. Risks and benefits of omega 3 fats for mortality, cardiovascular disease, and cancer: systematic review. BMJ 2006; 332: 752-60.
Pedersen A, Baumstark MW, Marckmann P, et al: An olive oil-rich diet results in higher concentrations of LDL cholesterol and a higher number of LDL subfraction particles than rapeseed oil and sunflower oil diets. J Lipid Res. 2000; 41: 1901-1911.
Prentice RL, Caan B, Chlebowski RT et al. Low-fat dietary pattern and risk of invasive breast cancer: the Women’s Health Initiative Randomized Controlled Dietary Modification Trial. JAMA. 2006; Feb 8; 295 (6): 629-642.
Summers LKM, Fielding BA, Bradshaw HA, Uic V, Beysen C, Clark ML, Moore NR, Frayn KN:. Substituting dietary saturated fat with polyunsaturated fat changes abdominal fat distribution and improves insulin sensitivity. Diabetologia (220) 45: 369-377.
Suomalaiset ravitsemussuositukset – ravinto ja liikunta tasapainoon. Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Helsinki 2005.
Tuomilehto J, Lindström J, Erikson JG, Valle TT, Hämäläinen H, Ilanne-Parikka P, Keinänen-Kiukaanniemi S, Laakso M, Louheranta A, Rastas M, Salminen V, Uusitupa M. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subject with impaired glucose tolerance. N. Engl. J. Med. 344 (2001): 1343-1350.
Valsta LM, Jauhiainen M, Aro A et al. Effects of a monounsaturated rapeseed oil and a polyunsaturated sunflower oil diet on lipoprotein levels in humans. Arterioscler Thromb. 1992; 12: 50-57.
Valsta LM, Salminen I, Aro A, et al. Alpha-linolenic acid in rapeseed oil partly compensates for the effect of fish restriction on plasma long chain n-3 fatty acids. Eur J Clin Nutr. 1996; Apr 50 (4): 229-235.
Zatonski WA, Willett W. Changes in dietary fat and declining coronary heart disease in Poland: population based study. BMJ 2005; 331: 187-189
Linolihappo ja alfalinoleenihappo muuttuvat pidempiketjuisiksi rasvahapoiksi osittain samojen entsyymien vaikutuksesta, joten jommankumman liiallinen saanti aiheuttaa kilpailutilanteen. On arvioitu, että rypsiöljyssä nämä omegat ovat sopivassa suhteessa sydämen hyvinvoinnin kannalta, joten kilpailutilannetta ei synny. Päivittäiseksi annokseksi ruoassa riittää pari ruokalusikallista rypsiöljyä. Sen voi kerätä usealla eri tavalla: käyttämällä rypsiöljyä ruoanlaitossa, kuten wokkaamisessa ja freesaamisessa tai kokoamalla osan annoksesta esimerkiksi salaattikastikkeista ja kasvirasvalevitteistä tai käyttämällä rypsiöljyä ihan sellaisenaan.
